13-vuotias Iivo Louhelainen pelaa 06 edustusjoukkueessa keskushyökkääjänä. Rooli on uusi, sillä aiemmin hän on hoidellut enemmän laiturin tonttia.
”Pystyn tekemään tulosta ja osaan rakentaa peliä. Hyökkääjänä olen pelannut aina, se on minusta helpompaa kuin puolustaminen.”
Louhelainen on hyvä pallollinen pelaaja, jolla on asenne kunnossa.
”Täysillä joka tilanteeseen ja joukkuetta tsempataan. Jos ei kulje, niin hammasta purren vaan, sillä kun vain yrittää täysillä, niin jossain vaiheessa taas kulkee.”
Seiskaluokkalainen asuu Kempeleen Linnakankaalla. Vapaa-ajalla hän alkaa kavereita, tekee omatoimista treeniä ja pelailee. Suosikkipeli on nyt NHL 20.
Louhelainen on pelannut salibandyä eskari-iästä asti ja aiemmin myös muita joukkuelajeja: futista joskus, jääpalloa kokeilumielellä ja jääkiekkoa viidennelle luokalle asti. Välillä lätkä meinasi vetää pitemmän korren mutta enemmän motivaatiota löytyi kuitenkin salibandyyn. Lajivalinta piti tehdä siinä vaiheessa, kun treenit alkoivat kasautua samoille illoille.
TREENIT TÄYSILLÄ
Kolme kautta sitten perustettua joukkuettaan Iivo Louhelainen kehuu.
”Meillä on hyvä ja taidokas joukkue ja treeneissä tehdään aina täysillä. Joukkueen tapahtumiin on aina mukava tulla. Hyvää duunia on tehty.”
Tähänastinen kauden kulku vahvistaa sentterin sanomisia, sillä yhtä tasapeliä lukuun ottamatta joukkue on voittanut kaikki sarjapelinsä. Ja niitä riittää, sillä porukka urakoi kolmea eri sarjaa: 05-syntyneiden aluesarjaa, 06-syntyneiden aluesarjaa sekä Merikoski SBT:n Oxdog Liigaa.
”Viime kaudella olimme 05-aluesarjassa kolmas ja Oxdog Liigassa toinen. Kovia pelejä on luvassa mutta olisi kiva voittaakin sarjoja.”
06 edustus treenaa kolmesti viikossa lajia ja kerran fysiikkaa. Valmentajia (pää- ja maalivahtivalmentaja Jan Sormunen, lajivastaava Sebastian Tervo, fysiikkavalmentaja Vesku Vehkaperä) Louhelainen kehuu.
”Valmentajat vaativat meiltä paljon, mikä on hyvä, mutta kyllä niiltä vitsikin irtoaa.”
TAVOITTEET JA UNELMAT
Iivo Louhelainen käy katsomassa miesten pelejä säännöllisesti ja vanhempien junnujen pelejä silloin tällöin. MM-kisat hän tuijottaa tiiviisti telkkarista. OLS:n liigapelit ovat näyttäneet hänen mielestään ihan hyvältä, vaikka parantamisen varaakin löytyy.
”Monesti peli on alussa revennyt vastustajalle ja vaikka lopussa on kiritty, se ei ole ihan riittänyt. Pitäisi olla heti hereillä silloinkin, kun ei ole parempi joukkue vastassa.”
Varsinaisia esikuvia Louhelainen ei nimeä mutta seuraa maajoukkuepelaajien ja liigan huippunimien tekemisiä sillä ajatuksella, miten kehittyä samanlaiseksi. Oman pikkusiskonsa hän on saanut innostumaan lajista.
Louhelaisen iso tavoite on pelata aikuisten liigassa.
”Ja jos unelmista puhutaan, niin maajoukkueessa.”
Teksti ja kuvat: Tinja Huoviala